Jalostusperiaatteita- Rotumääritelmään tästä - Jalostuksen tavoiteohjelmaan tästä KOIRA ON KOKONAISUUS Australianpaimenkoira on sopusuhtainen ja vielä kohtalaisen terve käyttökoirarotu. Jalostustavoitteeni ovat hyvä terveys ja käyttöominaisuudet. En näe mitään syytä teettää pentuja koiralla, joka ei täytä hyvän aussien vaatimuksia. Kaikki poikkeamat voivat olla merkki degeneraatiosta, ja niihin on suhtauduttava vakavasti. Monet australianpaimenkoiria vaivaavat sairaudet on todettu perinnöllisiksi, ja vielä useammista ei vielä ole tarpeeksi tutkimustietoa. Vaikka käyttäisin jalostukseen vain parhaita yksilöitä ja toivon vielä parempaa jälkeläistulosta, lopputulokseen vaikuttavat tuhannet eri tekijät, joista en tiedä ja joihin en voi vaikuttaa. Siitä huolimatta haluan yrittää parhaani kaiken sen tiedon perusteella, mitä pystyn hankkimaan. Pyydän lausunnot suunnittelemilleni yhdistelmille sekä Australianpaimenkoirat ry:n jalostustoimikunnalta että tutkija C.A. Sharpilta. Suunnittelen jokaisen yhdistelmän siten, että ottaisin mielelläni siitä itselleni pennun. Valitettavasti muotovalionarvo yksin ei takaa koiran käyttöominaisuuksia eikä terveyttä. Pelkästään loistavat käyttötulokset eivät takaa hyvää terveyttä ja kaunista ulkomuotoa. Hyvät terveystulokset ja mahtava sukupuu eivät takaa rodunomaisuutta myöskään. Hyvä australianpaimenkoira on kokonaisuus, jossa terveys, käyttöominaisuudet ja ulkomuoto ovat tasapainossa keskenään. TERVEYS Ensinnäkin hyvä luusto, joka käytännössä tarkoittaa A tai B -lonkat, 0-kyynärät, täysi hampaisto, saksipurenta, ei häntämutkia eikä muita poikkeamia luustossa. C-lonkat tai 1-kyynärät eivät ole terveet. Terveet, puhtaat silmät. Ei ylimääräisiä luomikarvoja (cilia aberranta) tai lasiaisen rappeumaa (morbi corporis vitrei) - vakavammista muutoksista puhumattakaan. Silmäsairauksista enemmän täältä. Ei iho-, lihas-, sisäelin- tai hermostosairauksia (esim. epilepsiaa), jotka saattavat olla autoimmuunisairauksia, geenivirheistä johtuvia, vakavia ja perinnöllisiä. Jalostus tarkoittaa rodun parantamista, ei pentujen teettämistä. SUKUPUU JA SUKUSIITOSPROSENTTI Jalostuskoira ei ole vain yksilö, vaan se kantaa geeniperimässään vanhempiensa ja esivanhempiensa ominaisuuksia. Tutkijoiden mukaan viisi sukupolvea taaksepäin ovat merkityksellisiä jalostuksen kannalta. Ei ole siis yhdentekevää, mitä ominaisuuksia koiran sukutaulun yksilöissä on. Tutkimustietoa koirien ominaisuuksien ja sairauksien periytyvyydestä on olemassa paljon, esim. epilepsian ja silmäsairauksien periytyvyydestä ja sairaiden koirien sekä niiden sukulaisten jalostuskäytöstä on olemassa asiantuntijoiden antamat selkeät suositukset, joita noudatan. Sukusiitosprosentti tulee aina laskea vähintään 10 sukupolven mukaan. Alhainen sukusiitosprosentti ei takaa koirien terveyttä, mutta pienentää suku- ja sisäsiitoksen mukanaan tuomia rasitteita. Australianpaimenkoirien genetiikkaa tutkivan C.A. Sharpin mukaan hyvä nyrkkisääntö on pyrkiä pienentämään sukusiitosprosenttia. Australianpaimenkoirien keskimääräinen sukusiitosprosentti on n. 13%. Mielestäni max. 5% olisi ihanne. Tästä olen tietoisesti poikennut Elsa & Svante -yhdistelmän kohdalla, koska sain niin hyvät tiedot molempien takana kertautuvista linjoista ja yksittäisten koirien terveydestä. LUONNE Jalostukseen käytettävän aussien tulee olla vilkas, älykäs, reipas ja toimintavalmis koira, jolla on voimakas vartioimis- ja paimennusvietti. Saa olla hieman varautunut vieraita kohtaan, mutta ei vähääkään agressiivinen ihmisiä tai muita eläimiä kohtaan. Jalostukseen käytettävän koiran ei välttämättä tarvitse olla luonnetestattu millään virallisella testimenetelmällä, mutta jos suomalaista luonnetestiä käytetään jonkinlaisena mittarina, niin ihanteellinen aussie asettuu seuraavanlaiseen haarukkaan: Toimintakyky: -1 pieni, +1 kohtuullinen, +2 hyvä, +3 suuri Terävyys: +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua tai +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua Puolustushalu: +3 kohtuullinen, hillitty tai +1 pieni Taisteluhalu: +3 suuri tai +2 kohtuullinen Hermorakenne: +1 hieman rauhaton, +2 tasapainoinen, +3 tasapainoinen ja varma Temperamentti +3 vilkas, +2 kohtuullisen vilkas, +1 erittäin vilkas Kovuus: +1 hieman pehmeä Luoksepäästävyys: +2 b, luoksepäästävä, hieman pidättyväinen, +2a, luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen, +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin Laukaisupelottomuus: +++ laukausvarma tai ++ laukauskokematon Loppupistemäärä voi vaihdella siis +105 ja +284 pisteen välillä, mutta se ei sinänsä kerro koirasta mitään. Kokonaisuus ratkaisee. Myöskään luonteessa ääripäät eivät ole toivottavia. Koiran luonteesta kertoo paljon myös sen koulutettavuus ja käyttöominaisuudet. Molempia mitataan erilaisilla koirakokeilla. Australianpaimenkoira sopii luontevasti mitä erilaisimpiin tehtäviin ja harrastuksiin, mutta sen luontaiset ominaisuudet pääsevät parhaiten esille paimennuksessa, palveluskoiralajeissa ja pelastuskoiratoiminnassa. Niissä koira joutuu käyttämään synnynnäisiä ominaisuuksiaan ilman ohjaajan apua aivan eri tavalla kuin esim. tokossa tai agilityssa - jotka toki ovat hyviä ja hauskoja harrastuksia nekin. Toivon, että jalostuskoiralla on jonkinlaisia käyttötuloksia - tai sitten haluan vakuuttua muulla tavoin sen käyttöominaisuuksista. ULKONÄKÖ Mikäli aussie on terve, se on useimmiten myös rotumääritelmän mukainen. Mm. huono väritys, pystykorvat, selkeät rakennevirheet sekä liian suuri tai liian pieni koko ovat virheitä, joita en hyväksy jalostukseen käytettävällä koiralla. Aussien tulee olla sopusuhtainen ja kaikin puolin KOHTUULLINEN. Kaikki ääri-ilmiöt ovat vaarallisia ja voivat viedä kehitystä huonompaan suuntaan: liian runsas tai niukka turkki, liian vankka tai kevyt luusto, liian suuri tai pieni koko, liian vaalea tai epäpuhdas väri jne. Ulkonäöltään rodunomainen aussie voi saada näyttelyistä arvostelun hyvä, erittäin hyvä tai erinomainen. Jalostuksen kannalta muilla näyttelytuloksilla ei ole merkitystä. Valitettavasti valionarvot eivät takaa koiran käyttöominaisuuksia ja terveyttä. |